Toinen vuosikymmen 1969 - 1979

Toisen vuosikymmenen keilailuolosuhteissa tapahtui merkittävä parannus, kun 36 - ratainen ehkä Euroopan paras, Talin keilahalli valmistui vuonna 1973. SKL:n nykyisen toiminnanjohtajan Pekka Korven mielestä halli on maailman paras niistä halleista, joissa Pekka on itse käynyt - niitäkään ei ole ihan vähän. Vähitellen seuramme harjoitusvuorot saatiin koko porukalle järjestetyksi yhtäaikaisesti saman katon alla Talin keilahallissa.

Elias Alho johti seuraa puheenjohtajana vuodet 1972 - 1979. Hän toimi myös HBL:n puheenjohtajana vuodet 1972 - 1977. Arvostettua valtakunnallista SKL:n liittovaltuuston puheenjohtajan tehtävää Elias hoiti ansiokkaasti muiden lukuisten luottamustehtävien ohella.

Urkki kutsuttiin seuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1972. Jäsenmäärä nousi toisen vuosikymmenen lopussa 110 jäseneen. Olimme Suomen toiseksi suurin keilaseura jäsenmäärällä mitattuna. Tuo jäsenmäärä on edelleen korkein seuramme historiassa. Kilpailutoiminta oli aktiivista ja joukkuekilpailut olivat aina meille mestareille tärkeimpiä sekä rakkaimpia. Rakennusmestarien ykköskeilaaja oli tuolloin Reijo Rasijärvi, joka saavutti useita voittoja ja arvostusta myös seurallemme. Reijon merkittävimmät saavutukset olivat vuonna 1975 maailmanmestaruus Suomen 5- miehisjoukkueessa, Euroopan mestaruus Suomen 5-miehisjoukkueessa voitettiin vuonna 1973. Pohjoismaiden mestaruus Suomen 8-miehisjoukkueessa 1976 täydensi jo vuonna 1968 hankittua Suomen 2-miehisjoukkueen pohjoismaista mestaruutta. Reijo voitti myös RKL:n valtakunnan mestaruuden Hyvinkäällä 1973. Hänen kahdeksan sarjan voittotulos oli aivan omalla sataluvulla ollen 1747, joka tulos on edelleenkin RKL:n mestaruuskilpailujen ennätys. Reijon keilailun ansiolistaa täydensi myös kolme 300 pisteen sarjaa, jotka tehtiin eri halleissa, Urheilutalossa, Kouvolassa ja Talissa.

Reijo toimi myös HBL:n ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Hän organisoi puheenjohtajansa Elias Alhon ohjaamana ja uudisti HBL:n hallinnon järjestelmälliseksi toimintamalliksi. Seuran julkaisua alettiin toimittaa 1970 - luvulla myös Reijon toimesta, koska hänen taustatietonsa olivat laajat ja ajantasaiset.

Seuraamme tuli vuosikymmenen lopulla lisää suurmestareita, kun nouseva, toinen ykköskeilaajamme Arvi Korhonen saavutti vuonna 1979 HBL:n suurmestaruuden numerolla 195. Arvi toimi varsinaisessa leipätyössään Urkin yrityksessä mestarina ja voitti ensimmäisen henkilökohtaisen keilapalkintonsa seuraan liittymiskaudellaan 1974/1975. Urkin ojentama yrityksensä keilamestaruuspalkinto oli "keilasetti", joka sisälsi pallon, tossut ja keilakassin. Näin Arvi oli sitoutettu ylevän harrastuksen pariin ja tuotti myöhemmin paljon mainetta ja kunniaa itselleen, rakennusmestareille ja luonnollisesti myös seurallemme.