Seuran kymmenen ensimmäistä vuotta oli kaikin puolin onnistunutta aikaa nykypäivän valossakin asiaa tarkasteltaessa. Laskusuhdanteista ja tiukoista taloudellisista resursseista huolimatta Urkki teki työtä sydämellään seuramme ja keilailun eteen. Amerikkaan suuntautunut Clipper-keilaajien matka perustamisvuonna, suhteet SKL:n ja HBL:n johtoon sekä hyvä kontakti perheystävään Mera Oy:n omistajaan Jouko Satukankaaseen, joka oli tuolloin keilailun yksi Suomen sanansaattaja, antoivat Urkille hyvät mahdollisuudet johtaa seuraa ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Seuramme ensimmäinen puheenjohtaja Urho "Urkki" Nieminen 1959 - 1972 ja ensimmäinen kunniapuheenjohtaja 1972 - 1996.
Kuvassa Urkki 50 vuotiaana 03.08.1969.
Aikaansaava mestari panosti myös yrityksensä kautta seuran toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Rkm - keilaajat kasvoi ja varttui ensimmäisen vuosikymmenen aikana merkittäväksi toimijaksi maamme keilailun saralla. Vuosikymmenen lopulla, HelsinginRakennusmestarikeilaajat ry nousi jo maamme suurimpien keilaseurojen joukkoon 83:n jäsenen voimin.
SKL suurmestariksi nousi vuonna 1967 Reijo Rasijärvi. Hän oli myös Helsingin Bowlingliiton (HBL) suurmestari numero 103 edelliseltä vuodelta. HBL:n seuramme ensimmäiseksi suurmestariksi numerolla 72 nousi nykyinen kunniapuheenjohtajamme Elias Alho vuonna 1962. Häntä seurasivat Rasijärven lisäksi suurmestarit Lauri Aalto vuonna 1964 numerolla 87 ja Kosti Saarakkala numerolla 98 vuonna 1965.
Kilpailtaessa vapaa-ajan investoinneista maahamme Urkki panosti myös siihen, että keilailu pysyi päättävien virkamiestenkin mielessä silloin, kun haettiin ihanneratkaisua hinta- laatusuhde mielessä perhekeskeiseen ja sosiaaliseen vapaa-ajan viettoon. Talin keilahallikin ilman hallin rakennustoimikunnan vetäjän, Aarne J. Aarnion, Urkin, Aulis Rautkylän, Unto "Unkka" Pikarlan sekä arkkitehti Luoman taustavaikuttamista olisi ehkä nyt vain 8 - ratainen kellariratkaisu tai tennishalli. Keilahalleja rakennettiin maahamme ja harrastus kasvoi kilpailutoiminnan kehittämisen kanssa suotuisasti.
Merkittävää seuramme toiminnan alkuaikoina ja keilailunkin edistämisen kannalta oli se, että muuallekin Suomeen alettiin perustaa rakennusmestariaatteen pohjalle yhdistyksiin samanlaisia seuroja, jolloin ammatillinen yhteenkuuluminen olikin jo valtakunnallista myös keilailun saralla. Toiselle vuosikymmenelle siirryttäessä rakennusmestarikeilaajien Rkm - tunnuksen alla harrastettiin jaloa lajia jo kymmenellä paikkakunnalla.
RKL järjesti ja järjestää edelleenkin yhteistyössä yhdistystensä kanssa jäsenilleen valtakunnalliset RKL:n mestaruuskilpailut. Tampere oli ensimmäinen järjestävä yhdistys, joka aloitti vuonna 1958 keväällä arvokkaan mestaruuskilpailuperinteen. Osanottajia ensimmäiseen koitokseen Hämeen mestarit saivat kokoon 40. Yksilösuoritusten lisäksi alkoivat myös joukkuekilpailut vuonna 1959 Porissa, jonne jäivät sekä henkilökohtainen että joukkuemestaruus. RKL:n keilailun valtakunnan mestaruudesta miteltiin vuonna 1961 Kuopiossa. Seuraavana vuonna järjestivät Helsingin Rkm - keilaajat vuoden 1962 kilpailut uuden uutukaisessa Urheilutalossa. Vuonna 1963 tammikuussa RKL:n mestaruuskisoja isännöi Hämeenlinnan ammattiveljet. Osanottajia oli tuolloin jo 72. Hämeenlinnan RKL:n henkilökohtaisen kilpailun voitto ensimmäistä kertaa tuli myös seurallemme, kun Martti Lentilä oli pitelemätön kahdeksan sarjan tuloksellaan 1657. Seuraavan vuoden isäntänä toimi Valkeakosken yhdistys ja vuonna 1965 oli vuorossa Jyväskylä, jossa Elias Alhosta leivottiin RKL:n valtakunnan mestari kahdeksan sarjan parituloksella 1615. Eino Papinniemi voitti 1966 RKL:n Suomen mestaruuden Lahdessa tuloksella 1582. Vuonna 1969 seuramme järjesti kilpailut Ruusulankadun keilahallissa, jossa voitimme myös joukkuekilpailun. Koitokset jatkuvat edelleenkin ja osanottajamäärät ovat nousseet kiitettävästi.
Rkm - keilaajat vierailivat myös Suomen rajojen ulkopuolella. Ensimmäinen vierailu tehtiin Ruotsiin vuonna 1962 ystävyysotteluna Tukholman Riff-seuraa vastaan. Vuonna 1964 käytiin ystävyysottelut Milanossa ja Roomassa, Club Romano Bowlingin kanssa.
Aktiivisesta ja monipuolisesta keilailuharrastuksesta kun on kyse, niin rakennusmestarit vuonna 1966 yhdessä rouvien kanssa aloittivat myös perhekeilaajien toiminnan. Edellytyksenä perhekeilailun harrastamiselle ja pienimuotoiselle kilpailulle oli se, että löytyi kaksi samaan ruokakuntaan kuuluvaa keilaajaa. Perhekeilailun toiminnasta tuli perinne ja lajin suosio kasvoi ajan myötä aina 2000 luvulle saakka. Samoin perustettiin rakennusmestarien rouvien oma keilaseura Rkm - Naiskeilaajat ry.